Millaista on olla koira?

Kuvitus: Sari Winberg

Koirillakin on tunteet.

 
Kuva: Suvi Elo

Koira tuntee ihmisen tavoin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Koira tuntee myös kipua. Moni koiranomistaja luulee, että hänen koiransa osaa myös vaikkapa kostaa ja osoittaa mieltä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Koira ei osaa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan puhumalla, vaan se kertoo niistä esimerkiksi hännällään ja eleillään. Iloinen koira heiluttaa häntäänsä laajassa kaaressa. Jäykästi alhaalla heiluva häntä puolestaan kertoo koiran epävarmuudesta.

Koiran ja ihmisen väliset ongelmat johtuvat usein siitä, että koiran luullaan ajattelevan eri tavoin kuin se ajattelee. Jotta ihmisen ja koiran yhteiselo olisi sujuvaa, ihmisen täytyy opetella ymmärtämään koiran eleitä ja käytöstä koiran näkökulmasta.

Koira on laumaeläin

 
Kuva: Suvi Korpi

Koiralle ei ole luontaista olla yksin. Joillain koirilla ilmenee eroahdistusta, kun ne jäävät yksin kotiin. Haukkumisena ja ulisemisena ilmenevä eroahdistus on paitsi koiralle epämiellyttävää, myös mahdollisten naapureiden hermoja raastavaa. Koira kannattaa opettaa olemaan yksin vähän kerrallaan totutellen.

Jos koira joutuu viettämään yksin monta tuntia päivässä, on erityisen tärkeää tarjota sille paljon seuraa ja tekemistä niinä aikoina, kun ihmisperhe on kotona. Koiralle on myös hyvä järjestää seuraa tutuista ja turvallisista koirakavereista.

Joillekin koirille työpäivän mittainen yksinolo on todella pitkä aika. SEY suosittelee, ettei koiraa jätetä yksin yli kuudeksi tunniksi. Ruotsissa lainsäädäntö kieltää koiran jättämisen yksin kuutta tuntia pidemmäksi ajaksi. Koiralle kannattaakin harkita koirakaveria, josta on sille seuraa työpäivän ajan.

Koira ei ole susi

Nykytietämyksen mukaan koira polveutuu eräästä eteläisestä susilajista. Alun perin susilauman käyttäytymistä tutkittiin seuraamalla vangittuna eläneitä susia, jotka eivät muodostaneet luonnollista perhelaumaa, vaan laumaan lisättiin uusia yksilöitä sitä mukaa kun eläintarha halusi niin tehdä.

Ajatus siitä, että koiraa tulee kouluttaa kuin sutta, alistamalla ja dominoimalla, perustuu näihin vanhentuneisiin tutkimuksiin. Laumanjohtajuusteroria ja siihen liittyvä alistaminen ja selättäminen perustuvat tällaiseen virhepäätelmään. Teorian mukaan ihmisen kuuluu osoittaa koiralle laumanjohtajuutensa heittämällä koira selälleen, kun se toimii ei-toivotulla tavalla.

Luonnonsusia alettiin tutkia vasta myöhemmin. Silloin todettiin, että susilaumassa on hyvin harvoin konfliktitilanteita. Luonnossa elävässä susilaumassa ei ole koskaan nähty suden heittävän toista sutta selälleen. Jos susi uhkailee ja murisee, saattaa toinen susi heittäytyä selälleen ratkaistakseen tilanteen rauhanomaisesti. Ratkaisu on suden oma, mikä on suden kannalta tunnetasolla eri tilanne kuin se, että joku pakottaa sen selälleen. 

Susilauman auktoriteetti perustuu pakottamisen sijaan siihen, että muut sudet seuraavat alfayksilön esimerkkiä. Susilaumassa alfayksilö suojelee laumaansa ja toimii esimerkkinä muille.

Koira ja susi ovat muutoinkin jo niin eri eläinlajeja, ettei niitä kannata verrata toisiinsa.